Polamkin pääsykoe: vaiheet, pisteytys ja 55 pisteen raja

Polamkin pääsykokeesta voi saada enintään 100 pistettä, ja sinut voidaan valita koulutukseen vain, jos saat vähintään 55 pistettä eikä sinulla ole hylkäävää tulosta mistään soveltuvuuden arvioinnin osa-alueesta. 55 pistettä on kuitenkin vain vähimmäisraja. Opiskelijat valitaan yhteispisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä, ja Polamkin tilastossa vuonna 2026 alkaneiden koulutusten hakijamäärä on 5 797 ja aloituspaikkoja 375.

Tämä opas kokoaa Polamkin omilta sivuilta ja valintaperusteista yhteen paikkaan sen, mitä hakijan pitää tietää pääsykokeen pisteistä: mitä kummassakin vaiheessa tehdään, mistä 100 pistettä tulee, mitkä tulokset karsivat heti ja miten fyysisen testin tulokset muuttuvat pisteiksi. Lopussa on pistelaskuri, jolla voit laskea oman arviosi.

Riippumaton valmennuspalvelu – ei Poliisiammattikorkeakoulun palvelu. ProSyllabus ei ole yhteydessä Polamkiin tai poliisiin, eikä mikään harjoitus takaa opiskelupaikkaa.

Lähteet: Polamk, Valintakoe ja Tilastotietoa hakijoista, luettu 3.11.2026.

Polamk valitsee opiskelijat poliisi (AMK) -tutkintoon pelkästään valinta- ja soveltuvuuskokeen perusteella. Polamkin valintakoesivun mukaan hyvästä koulutodistuksesta, työkokemuksesta tai esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksesta ei saa lisäpisteitä. Valintakoe on hakijalle maksuton, eikä siihen ilmoittauduta erikseen: kutsu tulee nettihaun hakijapalveluun, jos täytät hakuvaatimukset.

Vaiheiden pistemäärät ovat valintaperusteista: ensimmäisessä vaiheessa hakijan hyväksi lasketaan fyysisen testin ja kirjallisen kokeen pisteet sekä enintään 19 pistettä psykologisesta osiosta. Toisen vaiheen jälkeen kaikki pisteet lasketaan yhteen. Vaikka aikataulussa on useita koepäiviä, yksittäinen hakija osallistuu kumpaankin vaiheeseen vain yhtenä päivänä.

Polamk jakaa pisteet kolmeen osaan. Soveltuvuuden arviointi on painavin, 50 pistettä, ja se koostuu kolmesta menetelmästä. Kirjallinen koe tuo 30 pistettä ja fyysinen testi 20. Polamkin uutisen 28.4.2026 mukaan osuudet pysyivät ennallaan 4.5.2026 alkaneessa haussa, mutta osatesteihin ja niiden pisteytykseen tuli muutoksia, ja 55 pisteen vähimmäisraja asetettiin kokonaisuudelle.

Kaksi asiaa kannattaa huomata heti. Ensinnäkin yli kaksi kolmasosaa pisteistä (69/100) jaetaan jo ensimmäisessä vaiheessa, ja niiden perusteella päätetään, kuka pääsee jatkoon. Toiseksi monessa osassa on oma hylkäysraja: hyvät pisteet yhdestä osasta eivät pelasta, jos toisessa osuu hylkäysraja kohdalle.

Fyysinen testi aloittaa valintakoepäivän. Polamkin mukaan siinä on viisi osakoetta, jotka tehdään tässä järjestyksessä peräkkäin ilman pitkiä taukoja: kestävyyskoe (1 500 metrin juoksu vaihtelevassa maastossa), silmä–käsi-koordinaatiotesti, ketteryyskoe, ylätaljaveto tai leuanveto ja penkkipunnerrus. Naisilla ja miehillä on eri aika- ja pisterajat tai suoritustavat. Muissa osakokeissa on yksi suorituskerta, mutta silmä–käsi-koordinaatiotestissä kaksi yritystä.

Karsiutumisen säännöt ovat tarkat. Kestävyydessä, ketteryydessä, ylätaljassa ja penkissä on hylätyn suorituksen (H) ja yhden pisteen välissä nollan pisteen suoritus. Yhdestä nollasta saat jatkaa, mutta kahdesta nollasta karsiudut. Karsiudut myös, jos keskeytät tai jätät osakokeen tekemättä tai saat hylätyn suorituksen. Silmä–käsi-koordinaatiotestin nollaa ei lasketa näihin: siitä saat joko 1 tai 0 pistettä ja jatkat kummallakin. Koska fyysinen testi tehdään ensin, karsiutuminen siinä keskeyttää koko valintakokeen.

Taulukot ovat valintaperusteiden luvusta 4.2 (taulukot 1–4). Kestävyyskokeen ja ketteryyskokeen rajat ovat erilaiset naisille ja miehille:

Ylätaljavedon tai leuanvedon ja penkkipunnerruksen pisteet riippuvat toistojen määrästä, ja taulukko on sama kaikille. Kuormat ovat erilaiset: naiset vetävät ylätaljaa 70 prosentilla omasta painostaan, miehet 100 kilolla tai tekevät leuanvedon omalla painollaan. Penkkipunnerruksen kuorma on naisilla 35 kg ja miehillä 65 kg, tanko mukaan lukien.

Silmä–käsi-koordinaatiotesti otettiin käyttöön 4.5.2026 alkaneella hakujaksolla. Siinä heitetään padelpalloa kolme kertaa seinällä olevaan maalialueeseen (90 × 65 cm, heittomatka 3,40 m) ja otetaan pallo kiinni: 1) heitto oikealla kädellä, siirtyminen merkkiviivan yli vasemmalle ja kiinniotto oikealla; 2) heitto vasemmalla kädellä, siirtyminen oikealle ja kiinniotto vasemmalla; 3) heitto kummalla tahansa kädellä, liikkuminen takaperin merkkiviivan yli ja kiinniotto heittokädellä noin 6,50 metrin päästä. Yrityksiä on kaksi, ja hyväksytty suoritus tuo yhden pisteen.

Ketteryyskokeen radalla on ristiaskellus penkin yli 10 kertaa, kuperkeikka, riman alitus (50 cm), keilojen kierrot, 10 metrin juoksu takaperin ja kolmen aidan ylitys (naiset 69 cm, miehet 77 cm). Aika pyöristetään puolen sekunnin tarkkuudella, ja virheistä, kuten pudotetusta rimasta, lisätään loppuaikaan 0,5–1,5 sekuntia. Yrityksiä on yksi: uuden aloituksen saat vain, jos ristiaskellus epäonnistuu heti radan alussa, ja jos se epäonnistuu toisellakin kerralla, teet ristiaskelluksen kävellen. Virheettömään suoritukseen ei siis lisätä virhesekunteja.

Kirjallisessa kokeessa kirjoitat tietokoneella esseen tehtävänannon aiheesta 1 tunnissa ja 45 minuutissa. Lukihäiriön perusteella voit hakea 30 minuuttia lisäaikaa. Elokuun 2026 kokeesta alkaen esseessä on kaksi aineistoa. Vähintään toinen on valintakoekirjasta, jonka luet etukäteen, ja toinen voi olla muualta, esimerkiksi lehtiartikkeli, joka jaetaan vasta koetilanteessa. Kirjaa ei saa pitää esillä, ja valintaperusteiden mukaan artikkeleiden sisältö on hallittava muistinvaraisesti.

Keväästä 2027 alkaen kokeessa käytetään uudistettua valintakoekirjaa Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki. Näkökulmia poliisin työhön. Polamkin uutisen 12.10.2026 mukaan se on seitsemäs painos, jossa on 17 artikkelia, joista viisi on täysin uusia. Kirja on saatavilla Polamkin verkkosivuilta maksuttomana PDF:nä, e-kirjana ja äänitiedostona.

Esseestä arvioidaan viisi osa-aluetta, ja jokaisesta saa 0, 2, 4 tai 6 pistettä (0 = vakavia puutteita, 2 = tyydyttävä, 4 = hyvä, 6 = kiitettävä). Enimmäispisteet ovat siis 5 × 6 = 30.

Essee ja samalla koko valintakoe hylätään, jos kielen osa-alue (5) saa 0 pistettä tai jos kaksi muuta osa-aluetta saa 0 pistettä. Polamkin mukaan tärkeintä ei ole se, että jokainen pilkku on paikallaan, vaan että teksti on selkeä ja tehtävä tehty ohjeiden mukaan. Huhtikuun 2026 uutisen mukaan arvioinnissa painottuu entistä enemmän aineistojen ja tehtävänannon ymmärtäminen.

Pituudesta Polamk kertoo usein kysytyissä kysymyksissä: ohjepituutta ei ole, mutta käytännössä hyvien pisteiden edellytys on vähintään sivun mittainen essee, ja parhaat pisteet saadaan yleensä noin 2–3 sivun mittaisilla esseillä. Useimmat hylätyt esseet ovat olleet vajaan sivun mittaisia. Essee kirjoitetaan Polamkin koneilla, ja arviointi on anonyymi: arvioija näkee kirjoittajasta vain hakijanumeron. Valintakoekirjassa on yksi artikkeli toisella kotimaisella kielellä ja yksi englanniksi, ja kaikkia kirjan artikkeleita voidaan käyttää kokeessa. Ruotsin ja englannin taitoa ei testata erikseen: suomenkielisessä kokeessa essee kirjoitetaan suomeksi, ja sen kieli arvioidaan.

Ensimmäisen vaiheen psykologisista testeistä lasketaan hyväksi enintään 19 pistettä kolmelta soveltuvuuden arvioinnin osa-alueelta. Jokaisella on hyväksytyn tuloksen vähimmäispistemäärä: sen alittava tulos on hylkäävä (valintaperusteet, taulukko 6).

Tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuvalmiuksia Polamk arvioi vain psykologisilla testeillä, ei haastattelussa eikä ryhmätehtävässä. Valintaperusteiden taulukon 7 mukaan 0–2 pistettä on hylkäävä tulos, ja 3–6 pistettä kuvaa keskimääräisiä ja siten riittäviä valmiuksia: hakija saavuttaa tiedonkäsittelylle ja ongelmanratkaisulle asetetut aika- ja laatuvaatimukset. Jos olet osallistunut Polamkin valintakokeeseen kahden edellisen vuoden aikana, Polamk voi käyttää myös aiempien psykologisten testiesi tietoja, mutta teet testit silti joka kerta.

Toiseen vaiheeseen kutsutaan valintaperusteiden mukaan "riittävä määrä hakijoita aloituspaikkamäärään verrattuna" ensimmäisen vaiheen pisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Polamk ei kerro sivuillaan, montako hakijaa kutsutaan tai millä pistemäärällä kutsu viimeksi tuli, joten mikään kiinteä "jatkoon pääsyn raja" ei ole Polamkin luku. Lisäksi hylkäävä tulos mistä tahansa ensimmäisen vaiheen osasta (fyysinen testi, essee tai psykologisen osion osa-alue) hylkää koesuorituksen, joten pisteet eivät silloin vie jatkoon.

Käytännössä jatkoon pääsystä kilpaillaan ensimmäisen vaiheen 69 pisteellä. Ensimmäisen vaiheen pisteet säilyvät mukana: toisen vaiheen pisteet (enintään 31) lisätään ensimmäisen vaiheen pisteisiin, ja tämä 100 pisteen kokonaistulos ratkaisee sijoituksen ja sen, täyttyykö 55 pisteen raja.

Toinen vaihe kestää noin neljä tuntia. Siinä jatketaan psykologisia testejä ja tehdään ryhmätehtävä ja henkilökohtainen haastattelu. Kaikki kolme kuuluvat soveltuvuuden arviointiin, jossa Polamk arvioi kuutta osa-aluetta: vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiudet, luotettavuus ja vastuuntuntoisuus, itsetuntemus ja kehittymisvalmius, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuvalmiudet, päätöksenteko- ja toimeenpanovalmius sekä psyykkinen vakaus ja palautumiskyky.

Taulukko on koottu valintaperusteiden taulukoista 5 ja 6 sekä ryhmätehtävän ja haastattelun pisteytyksen kuvauksista (taulukot 8 ja 9). Haastattelussa jokainen kolmesta osa-alueesta arvioidaan asteikolla 0–5, ja nolla millä tahansa osa-alueella johtaa hylkäävään kokonaisarvioon. Ryhmätehtävästä ei voi saada hylkäävää tulosta, mutta sen 5 pistettä voivat ratkaista tiukan järjestyksen.

Polamkin valintapäätössivun mukaan hakijan on saatava valintakokeesta vähintään 55 pistettä, jotta hänet voidaan valita, eikä hänellä saa olla hylkäävää tulosta mistään soveltuvuuden arvioinnin osa-alueesta. Hyväksytyn tuloksen saaneet laitetaan yhteispisteiden mukaiseen järjestykseen, ja paikat täytetään ylhäältä alkaen. Polamkin usein kysytyissä kysymyksissä todetaan, että pisterajat vaihtelevat hakujaksoittain eikä Polamk voi sanoa rajaa, jolla sisään pääsee varmasti.

Tasapisteissä ratkaisee ensin soveltuvuuden arvioinnin kokonaispistemäärä, sitten järjestyksessä psykologisen osion, haastattelun ja ryhmätehtävän pisteet. Jos nekin ovat samat, kaikki samat pisteet saaneet valitaan. Jos ensisijaisen hakutoiveesi aloitusryhmä on täynnä mutta toisessa aloitusryhmässä on tilaa ja pisteesi riittävät, sinut sijoitetaan toissijaisen hakutoiveesi mukaan; hakutoivetta ei voi vaihtaa hakuajan päätyttyä.

Laskuri käyttää yllä esitettyjä Polamkin valintaperusteiden taulukoita. Fyysisen testin tulokset voit mitata itse harjoituksissa. Esseen, psykologisten testien, haastattelun ja ryhmätehtävän pisteet ovat omia arvioitasi, joten tulos on suuntaa antava. Laskurin tärkein tehtävä on näyttää, osuuko syöttämilläsi tuloksilla jokin hylkäysraja kohdalle ja kuinka paljon varaa sinulla on. Laskuri tunnistaa pistetaulukoiden mukaiset hylätyt suoritukset, mutta ei keskeyttämistä tai osakokeen tekemättä jättämistä, jotka karsivat aina.

Esimerkkien tulokset ovat keksittyjä, mutta pisteet on laskettu valintaperusteiden taulukoilla. Kaikki osakokeet tehdään loppuun asti, ja lihaskuntokokeissa käytetään määrättyjä kuormia: miehellä ylätaljassa 100 kg ja penkissä 65 kg, naisella ylätaljassa 70 % omasta painosta ja penkissä 35 kg.

1. Tasainen hakija. Mies juoksee 1 500 metriä ajassa 6.05 (3 pistettä), onnistuu silmä–käsi-testissä (1), suorittaa ketteryysradan 30 sekunnissa (2), tekee 8 toistoa ylätaljassa (2) ja 12 penkkipunnerrusta (3): fyysisestä testistä 11 pistettä. Esseestä hän saa 4 + 4 + 2 + 4 + 4 = 18 ja ensimmäisen vaiheen psykologisista testeistä 5 + 3 + 3 = 11. Ensimmäinen vaihe: 40 / 69. Toisessa vaiheessa psykologisista testeistä tulee 2 + 2 + 1 + 1 + 1 = 7 (vuorovaikutus ja luotettavuus eivät alita 1 pisteen vähimmäisrajaa), haastattelusta 3 + 3 + 3 = 9 ja ryhmätehtävästä 3, yhteensä 19. Kokonaistulos 59 / 100 täyttää 55 pisteen rajan, eikä mikään hylkäysraja osu kohdalle. Paikka ei silti ole varma: se riippuu muiden hakijoiden pisteistä ja siitä, pääseekö hän ylipäätään toiseen vaiheeseen. Hän voisi esimerkiksi tavoitella esseen pohdinnan nostamista 2 pisteestä 4 pisteeseen; tiedonkäsittely on lisäksi ensimmäisen vaiheen suurin yksittäinen psykologinen osa-alue (0–9).

2. Hyvä juoksija, heikko lihaskunto. Nainen juoksee 1 500 metriä ajassa 6.15 (5 pistettä, paras mahdollinen), onnistuu silmä–käsi-testissä (1) ja tekee ketteryysradan 33 sekunnissa (2). Ylätaljassa hän saa 3 toistoa (0 pistettä) ja penkissä 1 toiston (0 pistettä). Kaksi nollaa: valintakoe päättyy fyysiseen testiin, eikä hän pääse kirjoittamaan esseetä. Erinomainen juoksu ei korvaa kahden osakokeen nollatulosta. Neljällä toistolla kummassakin osakokeessa hän olisi saanut molemmista 1 pisteen ja päässyt jatkamaan koetta.

Polamk tilastoi hakijat koulutuksen aloitusvuoden mukaan. Valintakokeeseen osallistuneita on ollut alle puolet hakijoista. Luvut ovat Polamkin tilastosivulta:

Näillä neljällä hakujaksolla, joilta hyväksyttyjen määrä on jo taulukossa, hyväksyttiin noin 5–7 prosenttia hakijoista. Ne kaikki edeltävät 4.5.2026 alkanutta hakua, jossa osatestit ja pisteytys muuttuivat, joten osuudet eivät ennusta uuden pisteytyksen mukaista sisäänpääsyä. Kaikki hakijat eivät tule kokeeseen, joten kokeeseen osallistuneiden joukossa osuus on suurempi. Polamk ei kerro sivuillaan, montako hakijaa sai vähintään 55 pistettä tai millä pisteillä viimeinen valittiin.

Seuraava hakujakso on 18.11.2026–24.2.2027, ja siitä valitaan opiskelijat elokuun ja lokakuun 2027 aloituksiin. Hakuaika alkaa ensimmäisenä päivänä kello 10.00 ja päättyy viimeisenä päivänä kello 16.15. Polamkin aikataulusivun mukaan kaikki päivämäärät ovat alustavia:

Hakuvaatimukset, ikä- ja terveysvaatimukset ja hakemisen vaiheet ovat oppaassamme Poliisikouluun hakeminen.

Ensimmäisen vaiheen psykologisen osion suurin yksittäinen osa-alue, enintään 9 pistettä 19:stä, on tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuvalmiudet. Alla on lyhyt ilmainen näyte omista, alkuperäisistä päättelytehtävistämme harjoitusalustallamme, ja jokainen vastaus on perusteltu. Tehtävät eivät ole Polamkin testejä eivätkä jäljittele niitä: ne ovat yleisiä sanallisia, numeerisia ja loogisia tehtäviä, joilla voit harjoitella keskittymistä aikapaineessa.

Seuraavat ohjeet ovat meidän näkemyksemme, eivät Polamkin ohjeita. Ne perustuvat siihen, miten pisteet ja hylkäysrajat on jaettu.

Opiskelijavalinta on ensin ehdollinen. Polamkin mukaan se on ehdollinen, kunnes sinut on todettu poliisin tehtävään soveltuvaksi terveystarkastuksessa, huumausainetestauksessa ja suojelupoliisin perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä, ja kun olet toimittanut kopion tutkintotodistuksesta, jolla hait, sekä uimataitotodistuksen (pohjoismainen uimataitotesti). Korkeakoulujen yhden paikan säännös ei koske Polamkia, joten muualla vastaanotettu opiskelupaikka ei estä hakemista.

Lisää: Poliisikouluun hakeminen: hakuajat, vaatimukset ja ikäraja · ProSyllabuksen harjoitukset Polamkin valintakokeeseen.