Polamkin psykologiset testit ja soveltuvuusarviointi

Soveltuvuuden arviointi on Polamkin pääsykokeen painavin osa: siitä saa enintään 50 pistettä sadasta. Näistä pisteistä enintään 30 tulee psykologisista testeistä, 15 haastattelusta ja 5 ryhmätehtävästä. Arvioinnissa on kuusi osa-aluetta, ja hylkäävä tulos millä tahansa niistä estää valinnan, vaikka muut pisteesi riittäisivät.

Tämä opas kokoaa Polamkin sivuilta ja valintaperusteista sen, mitä soveltuvuuden arvioinnista on julkisesti kerrottu: mitä kullakin menetelmällä arvioidaan, miten psykologisten testien pisteet jakautuvat vaiheisiin, missä kulkevat hylkäysrajat ja mitä Polamk neuvoo valmistautumisesta. Polamk ei julkaise psykologisia testejään, joten emme kuvaa tai arvaa niiden sisältöä.

Riippumaton valmennuspalvelu – ei Poliisiammattikorkeakoulun palvelu. ProSyllabus ei ole yhteydessä Polamkiin tai poliisiin, eikä mikään harjoitus takaa opiskelupaikkaa.

Lähde: valintaperusteet 15.4.2026, taulukot 5 ja 6.

Hakijoiden paremmuusjärjestys perustuu valintakoepisteisiin, eikä esimerkiksi koulutodistuksesta tai työkokemuksesta saa lisäpisteitä. Huhtikuun 2026 uutisessaan Polamk kutsuu soveltuvuutta alalle opiskelijavalinnan tärkeimmäksi osa-alueeksi. Kuusi arvioitavaa osa-aluetta on muotoiltu tutkimustiedon, poliisiyksiköiden näkemysten ja muiden maiden poliisikoulutuksista saatujen vertailutietojen pohjalta.

Arviointimenetelmiä on kolme: psykologiset testit, henkilökohtainen haastattelu ja ryhmätehtävä. Psykologisia testejä tehdään pääsykokeen molemmissa vaiheissa. Ryhmätehtävä ja haastattelu ovat toisessa vaiheessa, johon kutsutaan ensimmäisen vaiheen pisteiden mukaisessa järjestyksessä.

Jokaista osa-aluetta ei arvioida jokaisella menetelmällä. Polamkin mukaan esimerkiksi tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuvalmiuksia arvioidaan vain psykologisilla testeillä, ja valintaperusteiden pistetaulukon mukaan myös psyykkistä vakautta ja palautumiskykyä arvioidaan vain psykologisilla testeillä. Alla olevassa taulukossa on kunkin osa-alueen enimmäispisteet menetelmittäin (– = osa-aluetta ei arvioida sillä menetelmällä).

Taulukosta näkyy kaksi asiaa. Psykologisten testien suurimmat osa-alueet ovat tiedonkäsittely (9 pistettä) sekä päätöksenteko ja psyykkinen vakaus (7 pistettä kumpikin). Haastattelu taas painottuu vuorovaikutukseen, luotettavuuteen ja itsetuntemukseen, joista jokaisesta saa haastattelussa enintään 5 pistettä.

Psykologisten testien 30 pistettä jakautuvat kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa testataan kolmea osa-aluetta, ja niistä lasketaan hyväksesi enintään 19 pistettä yhdessä fyysisen testin ja kirjallisen kokeen pisteiden kanssa. Toisessa vaiheessa testataan viittä osa-aluetta, ja niistä saa enintään 11 pistettä. Osa-alueiden vaihekohtaiset vähimmäispisteet näkyvät taulukossa (valintaperusteet, taulukko 6):

Hylkäysrajat toimivat näin. Jos ensimmäisen vaiheen psykologisessa osiossa jokin kolmesta osa-alueesta jää alle vähimmäispistemäärän, koko koesuoritus hylätään, kuten myös hylätyn fyysisen testin tai kirjallisen kokeen kohdalla. Toisessa vaiheessa hylkäävä tulos voi tulla vuorovaikutuksesta tai luotettavuudesta (0 pistettä); itsetuntemuksen, päätöksenteon ja psyykkisen vakauden toisen vaiheen pisteet eivät yksinään johda hylkäämiseen.

Hyväksytty tulos ei vielä takaa paikkaa. Koulutukseen voidaan valita vain, jos saat vähintään 55 yhteispistettä eikä kokeessasi ole hylkäävää tulosta, ja valinta tehdään pistejärjestyksessä aloituspaikkojen mukaan. Polamkin mukaan pisterajat vaihtelevat hakujaksoittain. Valinta on lisäksi ehdollinen: hakuprosessiin kuuluvat myös terveystarkastus, huumausainetestaus, suojelupoliisin turvallisuusselvitys ja uimataidon todistaminen.

Polamk ei julkaise psykologisia testejään. Se kertoo julkisesti arvioitavat osa-alueet, pisteytyksen ja hylkäysrajat. Valintaperusteiden pisteytyskuvauksista näkyy kuitenkin, millaisiin asioihin tulokset viittaavat: tiedonkäsittelyssä siihen, saavutatko tiedonkäsittelylle ja ongelmanratkaisulle asetetut aika- ja laatuvaatimukset, päätöksenteossa muun muassa siihen, miten tehokkaita tarkkaavuus- ja muistiprosessisi ovat, ja itsetuntemuksessa siihen, näyttävätkö vastauksesi tilastollisesti tarkasteltuina kokonaisuutena laadultaan ja luotettavuudeltaan riittäviltä ja ilmennätkö laadullisten aineistojen perusteella realistista, kehittymiselle avointa asennetta.

Valintaperusteiden taulukko 7 jakaa psykologisten testien pisteet kunkin osa-alueen kokonaispisteinä kolmeen tasoon. Esimerkiksi tiedonkäsittelyssä keskimääräinen tulos, 3–6 pistettä, kuvaa riittäviä valmiuksia. Itsetuntemuksessa ja kehittymisvalmiudessa taas keskimääräisen tuloksen kuvauksessa vastausten laatu ja luotettavuus eivät näyttäydy riittävinä eikä hakija ilmennä realistista, kehittymiselle avointa asennetta, vaikka osa-alueella ei ole hylkäysrajaa.

Taulukon 7 luvut ovat osa-alueiden kokonaispisteitä molemmista vaiheista. Ne eivät korvaa taulukon 6 vaihekohtaisia vähimmäispisteitä: päätöksenteosta ja psyykkisestä vakaudesta on saatava kummastakin jo ensimmäisessä vaiheessa vähintään 2 pistettä.

Jos olet osallistunut Polamkin valinta- ja soveltuvuuskokeeseen aiemmin, Polamk voi valintaperusteiden mukaan käyttää psykologisten testien arvioinnissa tietoja aiemmista psykologisen osion tuloksistasi kahden viimeisen vuoden ajalta. Polamkin sivun mukaan teet testit silti joka kerta.

Henkilökohtaisessa haastattelussa arvioidaan kolmea osa-aluetta asteikolla 0–5: vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia, luotettavuutta ja vastuuntuntoisuutta sekä itsetuntemusta ja kehittymisvalmiutta. Nolla pistettä millä tahansa haastattelun osa-alueella johtaa hylkäävään kokonaisarvioon. Valintaperusteiden taulukon 9 kuvauksissa vahvaan tulokseen liittyy esimerkiksi se, että tunnistat poliisityön eettisiä näkökulmia ja tilanteita, joissa tarvitaan erityistä harkintaa, sekä osaat arvioida omaa soveltumistasi ja sitoutumistasi alalle monipuolisesti.

Ryhmätehtävässä arvioidaan vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksia (0–3 pistettä) sekä päätöksenteko- ja toimeenpanovalmiutta (0–2 pistettä). Taulukon 8 mukaan ryhmätehtävästä ei voi saada hylkäävää tulosta. Kuvauksissa vahvaan tulokseen liittyy itsenäinen argumentointi muut hakijat huomioiden, ryhmän työskentelyn aktiivinen edistäminen ja päätöksenteon kannalta olennaisten asioiden tunnistaminen.

Polamkin usein kysytyissä kysymyksissä neuvotaan valmistautumaan haastatteluun ottamalla selvää poliisin koulutuksesta ja ammatista. Oma neuvomme on tehdä sama myös ennen ryhmätehtävää: kun tunnet poliisin työn arjen, sinun on helpompi perustella kantojasi.

Hakijat ja heidän pistemääränsä ovat keksittyjä. Pisteytysrajat ja ratkaisusäännöt perustuvat valintaperusteisiin, ja esimerkkien laskut on tarkistettu valintaperusteita vasten.

1. Hyvä tiedonkäsittely ei pelasta. Hakija saa ensimmäisen vaiheen psykologisista testeistä tiedonkäsittelystä 8 pistettä, päätöksenteosta 4 ja psyykkisestä vakaudesta 1, yhteensä 13 pistettä 19:stä. Psyykkisen vakauden vähimmäispistemäärä ensimmäisessä vaiheessa on 2, joten 1 piste on hylkäävä tulos. Koesuoritus hylätään, eikä hakija jatka toiseen vaiheeseen, vaikka hänen psykologiset pisteensä olisivat muuten hyvät ja fyysinen testi ja essee menisivät hyvin.

2. Tasapisteissä soveltuvuus ratkaisee. Kummankaan hakijan kokeessa ei ole hylkääviä tuloksia. Molemmat saavat 67 yhteispistettä, ja heidän hakutoivejärjestyksensä on sama. Hakija A saa esseestä 22, fyysisestä testistä 14, psykologisista testeistä 17, haastattelusta 11 ja ryhmätehtävästä 3 pistettä: soveltuvuuden arvioinnista yhteensä 31. Hakija B saa esseestä 24, fyysisestä 16, psykologisista testeistä 15, haastattelusta 10 ja ryhmätehtävästä 2: soveltuvuudesta 27. Polamkin valintapäätössäännön mukaan tällaisessa tasatilanteessa järjestyksen ratkaisee ensin soveltuvuuden arvioinnin kokonaispistemäärä, joten A sijoittuu B:n edelle. Jos nekin olisivat samat, ratkaisisivat järjestyksessä psykologisen osion, haastattelun ja ryhmätehtävän pisteet.

Polamkin vastaus on selvä: se ei tarjoa hakijoille soveltuvuusosioon liittyviä harjoitustehtäviä tai valmennusta, mutta voit hyödyntää psykologiseen testaukseen liittyvää materiaalia, jota löydät esimerkiksi kirjastosta. Polamkin mukaan pärjäät soveltuvuusosiossa parhaiten, kun tulet kokeeseen hyvin levänneenä ja omana itsenäsi.

Seuraavat ohjeet ovat meidän näkemyksemme, eivät Polamkin ohjeita:

Alla on lyhyt ilmainen näyte omista, alkuperäisistä päättelytehtävistämme harjoitusalustallamme, ja jokainen vastaus on perusteltu. Tehtävät eivät ole Polamkin psykologisia testejä eivätkä jäljittele niitä: ne ovat yleisiä sanallisia, numeerisia ja loogisia tehtäviä, joilla voit harjoitella keskittymistä aikapaineessa.

Seuraavan hakujakson 18.11.2026–24.2.2027 hakijoille valintakokeen ensimmäinen vaihe on Polamkin alustavan aikataulun mukaan 31.3.–2.4. ja 5.–9.4.2027 ja toinen vaihe 10.–14.5.2027. Kumpikin vaihe on yksittäiselle hakijalle yksi päivä. Hakuvaatimukset ja koko hakuprosessi ovat oppaassamme Poliisikouluun hakeminen, ja kaikkien osien pisteet sekä pistelaskuri ovat oppaassa Polamkin pääsykoe.

Lisää: Polamkin pääsykoe: vaiheet, pisteytys ja 55 pisteen raja · Poliisikouluun hakeminen: hakuajat, vaatimukset ja ikäraja · ProSyllabuksen harjoitukset Polamkin valintakokeeseen.